Marvel Masokismimaraton, osa 4: Iron Man 2

Marvel Masokismimaraton, osa 4: Iron Man 2

Tony Stark on paljastanut identiteettinsä yleisölle ja elää täysillä supersankarin rooliaan. Kaikki ei kuitenkaan ole kunnossa. Tonyn sydämen korvikkeena toimiva kaarireaktori saastuttaa hänen elimistöään myrkyllisellä palladiumilla. Epätoivosta juontuva itsetuhoinen käytös ajaa hänet konfliktiin parhaiden ystäviensä kanssa, joiden mielestä Iron Man ei ole enää kykeneväinen ylläpitämään rooliaan peloteaseena USA:n vihollisia vastaan. Tilannetta ei yhtään helpota se, että kilpaileva asemoguli Justin Hammer löytää Venäjältä miehen, jolla on sukusuhteita alkuperäisen kaarireaktorin suunnittelijaan ja hautoo nyt kostoa Starkia kohtaan.

Tämä elokuva-arvostelu on osa Marvel Masokismimaratonia, katso johdanto tästä

Se on sitten toinen Iron Man putkeen. Kuten jatko-osien suhteen tuppaa usein käymään, Iron Man 2:ssakin kaikki on suurempaa ja dramaattisempaa. Tällä kertaa lavalle marssitetaan kahden rautarobotin sijaan pataljoonan verran teräspöksyjä, ja nyt joku muu kuin Tony Stark on tehnyt lyhyessä ajassa ja puutteellisilla resursseilla vielä tappavamman version hänen aseestaan. Riight.

Perinteiset draaman kaaret kyllä käydään läpi: Tonyn lankeaminen sankaruudesta vihulaiseksi ja siitä rakentuva lunastus. Tuhlaajapoika, joka kostaa isänsä puolesta. Paha oikeuslaitos, jota nöyryytetään lopussa. Tonyn ja Pepperin suhde koetuksella ja sen korjaus. Kauheasti yllätyksiä ei matkan varrella ole luvassa.

Robert Downey on jälleen takuuvarma itsensä entistäkin egomaanisempana Tony Starkina. Pikkupahis Sam Rockwell onnistuu Justin Hammerina siinä mielessä, että tavallisesti rauhallisena miehenä minun tekisi mieleni tintata kaveria kasvoon. Isompaa pahista, Ivan Vankoa esittämään on poimittu aluksi hieman häkellystä aiheuttaen polkkatukkainen Mickey Rourke. Rourken stailaus sekä venäläisaksentti ovat ehkä tahattomasti huvittavia, mutta jessus että kaverilla on karismaa ilkimyksen rooleihin. Ja tietenkin on mainittava tässä elokuvassa Universumiin liittyvä tuleva Avenger, Natasha Romanoffia eli Mustaa leskeä esittävä Scarlett Johansson. Scarlettin stailausta voisin kommentoida myös, mutta jo pelkkä jälkiajatus Natashasta vartalonmyötäisessä puvussaan uhkaa vetää monitorini sisäpuolelta huuruun. Myös Samuel L. Jackson palaa tarinaan (ilman silmää, kiitos Captain Marvelin, tiedämme mitä tapahtui öhö öhö), ja toimintamalli Avenger-ryhmälle alkaa muodostua. Don Cheadle on ottanut Rhoadien roolin, ja on ihan yhtä meh kuin edellinenkin inkarnaationsa.

Toimintamäärämikserissä ollaan siis väännetty nuppia vähän enemmän kaakkoon ykkös-Rautikseen verrattuna. Yksi muistettavimmista kohtauksista sijoittuu Monacon formularadalle, jossa absurdeinta ei ole se, miten Tony Stark loikkaa ex tempore kilpurin rattiin, vaan se, millä taajuudella tavaritsh Vanko pilkkoo kärryjä sähköruoskallaan. Toivottavasti amerikkalaiset eivät tämän kohtauksen perusteella muodosta ennakkonäkemystä Formula 1:stä (okei, ne olivat jotain geneerisiä historic-luokan kärryjä elokuvassa), voi tulla yllätyksenä kun oikeasti Monacossa pyöritäänkin rataa pari tuntia ympäri samassa järjestyksessä ja lopussa Lewis Hamilton voittaa.

Tietysti toimintaräimeen osalta ylivertainen on loppukohtaus, jossa neljä komppaniallista off brand-Iron Maneja pistetään kahta(!) hyvää sankaria vastaan. Onneksi kaikki pahat robotit, tietenkin Vankon itse ohjaamaa kolossia lukuunottamatta ovat miehittämättömiä, joten kukaan ei kuole. Kuten ei myöskään silloin, kun nuo satakunta kromipersettä viljelevät tulta ja tuhoa Starkin täpötäyden maailmannäyttelyalueen päälle. Voi voi Marvel, ja Jenkkien K-12-ikärajatarve. Ei tässä nyt olisi tarvittu mitään irtojäseniä tai suolenpätkiä näyttää, mutta uskottavuuden vuoksi olisi siellä täällä voinut joku välillä ottaa osumaakin eikä väistää aina viime hetkellä. Tämä nyt on turha valituksen aihe, koska se koskee kaikkia Marvel-leffoja, mutta tässä vaiheessa se alkoi ensi kertaa ärsyttämään.

Iron Man 2 on joka osa alueella isompi, kiivaampi ja näyttävämpi kuin alkuperäinen Iron Man. Jotain edeltäjänsä kaarigeneraattorisydämestä kuitenkin jää puuttumaan, ja arvosanakin tähden verran. Olisi laskenut ehkä puolitoista ilman Mickeytä ja Scarlettia.

Iron Man 2: 3 out of 5 stars (3 / 5)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.