A Man Without Honor on vaikea jakso arvostella. Periaatteessa kaikki on kunnossa; kirjan tärkeimmät kohdat on käännetty ruudulle ja toteutus on totutun laadukasta kautta linjan, mutta silti tunteeni on, kuin tarkastelisi tarinaa jonkin omituisen vääristävän suodattimen kautta. Mikään ei vain tunnu ihan oikealta.

Niin, ja sitten on tietysti Qarth, joka on yksinkertaisesti omituinen friikkisirkus.

Mutta edetäänpä järjestyksessä. Viime jakson vahvin lenkki, Theonin ja Branin tarina avaa jakson. Kirjojen mukaisesti Theon jäljittää paenneita Starkin lapsia, jotka tosin ovat oikeasti paenneet, eivätkä lymyile Winterfellin kryptissä. Siksi on jotensakin epäuskottavaa, että koirat eivät olisi saaneet Branin ja kumppaneiden vainua. Ehkä tämä selitetään seuraavassa jaksossa. Theon tuntuu oudolta viime jaksoon nähden: Brania ja Rickonia jahdatessa Theon näyttää aidosti nauttivan tilanteesta, mikä on ristiriidassa siihen loistavaan eksyneeseen katseeseen, jonka Theon välitti Ser Rodrikin teloituksen jälkeen. Dagmer ottaa Ramsay Boltonin roolin, ja vaikka Rickonin kiintymys pähkinöihin onkin tehty aiemmin selväksi, osoittaa Cleftjaw melkoisen yli-inhimillistä päättelykykyä yhdistäessään pähkinänkuoret Starkeihin. Cliffhanger oli ainakin tehokas, joskin mietin, annettiinko jakson aikana liikaa vinkkejä tilanteen todellisesta laidasta kirjoja lukemattomille.

Jon ja Ygritte. En erityisesti pidä vihjailusta, että Jon Snow olisi lähellä hairahtua Ygritten viettelyihin vielä tässä vaiheessa, se on vastoin Starkiksi kasvatetun Jonin periaatteita. Myös Ghostin poissaolo ihmetyttää, ja mikä tarkoitus on tuolla päämäärättömällä vaeltelulla? Ja mitä tarkoittaa Qhorinin osuuden suhteen se, että villit ottavat Jonin vangiksi? Tuon muutoksen seuraamukset ovat liian suuret, jotta sitä voisi ohittaa olankohautuksella. Mutta saadaanhan siellä viimein ne viisi sanaa, jotka jo yksistään kumoavat puolet tämän kauden valituksen aiheistani: ”You know nothing, Jon Snow”.

Silti minun on vaikea tarkastella Jon-juonta täysin kylmästi, koska en pysty noissa kohtauksissa muuta kuin tuijottamaan Ygritteä. Jos se nyt ei vielä viime viikon perusteella käynyt kaikille selväksi, niin Rose Leslie on todellinen löytö. Rooli on tietysti herkullinen, ja Leslie ottaa sen täysin omakseen. Mitkä ilmeikkäät kasvot hänellä onkaan! Draamantaju, komediallinen ajoitus ja täysin uskottava ilmaisu, sekä hienosti toimiva aksentti yhdistettynä kihelmöivän käheään ääneen. Joo, voisin puhua Ygrittestä ja Rose Lesliestä paljon pidempäänkin, mutta taidan jättää tähän. Kirjapuristini sydäntä särkee, kun ajattelen, kuinka nopeasti Ygritte tuleekaan kohtaamaan kohtalonsa. Jos yhden asian toivoisin Benioffin ja Weissin muuttavan, se olisi lisää elinaikaa Ygrittelle…

Krhm. Takaisin päiväjärjestykseen säälittävän tv-ihastuksen vuodattamisen sijaan. Aiemmin en ole pahemmin lämmennyt Tywinin ja Aryan välisille tarinatuokioille. Mielestäni tv-Tywinin avautumiset ovat kirjan hahmojen vastaisia. Nyt kuitenkin alan hitaasti taipua sille kannalle, että käsikirjoittajat ja etenkin näyttelijä Charles Dance tekevät hyvää työtä Tywinin hahmon kanssa. Tämän jakson dialogi oli minulle mieluisin tähän astisista, koska käsikirjoittajat ovat melkein myyneet minulle teorian, että Tywin itse asiassa tietää, kuka Arya on, hän vain pitää tästä liikaa ilmiantaakseen hänet. Plussaa Targaryenin sisarushistorian taustoittamisesta sekä Jonquilin mainitsemisesta. Vielä isompi plussa nyökkäyksestä Dancen (siis kirjan, ei Charlesin) suuntaan ”m’lord”-heiton takia. Ja muuten se Mountain on kyllä vieläkin aivan liian lyhyt ja rimpulan oloinen. Harmi, että edellisen kauden yrmy jätti shown sikseen.

Sansa saa pitkästä aikaa enemmän ruutuaikaa, vaikka vieläkään hänellä ei ole oikein mitään kunnon tekemistä. Ensikuukautisten ajoitus ei kyllä toimi ollenkaan jo senkin takia, että näyttelijöitä on kirjoista lähtökohtaisesti vanhennettu. Kuinka uskottava muutenkaan on tuossa kohtauksessa 16-vuotias Sophie Turner, joka seuraavassa kohtauksessa Cersei Lannisterin vieressä kävellessän on pidempi kuin Lena Headey? Toisaalta Sansan ja Cersein välinen keskustelu oli hyvä, ja tekee tärkeätä työtä Cersein ymmärtämisen puolesta. Lisäksi taisi olla ensimmäinen kerta, kun en voihkinut ärsytyksestä ”Shaen” ollessa ruudussa. Olen alistunut siihen, että tv-Shae on täysin eri hahmo kuin kirjoissa; nytkö hänestä yritetään tehdä kylmää tappajaa?

Järjestyksessä mentäessä tähän kohtaan tulisi Daenerysin ja Qarthin osuus, mutta koska koko Dany-juoni on niin sekaisin, niin minäkin heitän sen vasta arvostelun loppuun.

Robbin leirissä saadaan tämän kauden ensimmäinen kunnon annos Jaime Lannisteria. Kuten jakson teema on, Jaimekin käyttäytyy melkein mutta ei ihan, kuin esikuvansa. Kirja-Jaimelle on opetettu, miten suku on kaikkein tärkein. Täytyisikö meidän nyt uskoa, että Jaime murhaa kylmäverisesti oman serk… sukulaisensa? Ja miten hemmetissä Jaime onnistuu pakenemaan keskeltä kansoitettua leiriä? Vielä kun Grey Windinkin voisi olettaa olevan jossakin lähistöllä. Sinänsä tv-draamana Jaimen ja Cleos… Altonin keskusteluhan on mitä parasta viihdettä, mutta viitekehykseen se ei sovi ollenkaan. Täytyy kyllä myöntää, että Nicolai Coster-Waldauta oli hieman ikävä, mies on sisäistänyt Jaime Lannisterin olemuksen täydellisesti. Harmi, että käsikirjoittajat tekevät parhaansa immersion rikkomisessa.

Valonpilkahdusta Robb-juoneen tarjoavat yhtä yltyvät viittaukset siihen, että ”Jeyne” olisi sittenkin Jeyne ilman lainausmerkkejä. Crag jo mainittiin, joten kyllähän Westerlingien on silloin pakko olla tarinassa, eikö niin? Muutenkin pienet kirjan mukaiset yksityiskohdat, Torrhen Karstarkin kuolema ja kostonhaluisen isän epätoivo ovat ilahduttavia yksityiskohtia. Oikeaoppisesti myös kohtaus päättyy Catelynin ”sword”-repliikkiin, vaikka nyt ei ihan Riverrunin tyrmissä ollakaan.

Tyrion on tällä kertaa vähäisemmällä ruutuajalla, mutta Peter Dinklage ja Lena Headey ottavat yhteisestä kohtauksestaan kaiken irti. Kumpikin laskee hetkeksi juonittelunaamarinsa ilahduttavan suorassa ja teeskentelemättömässä kohtauksessa. Lisäksi repliikit menevät enemmän tai vähemmän kirjojen mukaisesti. Kokonaisuudessaan kirkkaasti kauden paras suoritus Headeyltä ja tarpeellista ekspositiota Cerseille.

Oh boy. Sitten lähestytään loppua. Dany ja Qarth. WTF tuolla Qarthissa oikein tapahtuu? Koko Danyn kaaressa ei tainnut olla edes siteeksi perustaa kirjojen tapahtumille. Ensinnäkin, kirjoittajat ovat taannuttaneet Daenerys Stormbornin [lisää kaikki tarvittavat tittelit tähän] ikuiseksi pikkutytöksi, joka emoilee, valittaa ja anelee täysin hahmonsa vastaisesti. Entä sitten se käsittämätön kohellus siellä Thirteenin kokouksessa? Nolostuttava House of the Undying-transu (copyright Avi, sanoinhan, että pistän korvan taakse!) Pyat Pree ja Xaro Xhoan Daxos juonittelevat koko neuvoston kuoliaaksi? Miten Quaithe tietää, missä lohikäärmeet ovat? Miten Jorah osaa mennä häneltä edes sitä kysymään? Aargh. Koko Qarth-homma on valunut täysin kontrolloimattomasti pois hallinnasta. Eikö Dany ollut aikeissa mennä House of the Undyingiin ihan ilman lohikäärmeiden kaappaustakin? Jos joku haluaisi kaapata lohikäärmeet, eikö se olisi ollut helpompaa tehdä siellä HotUssa? En oikein tiedä, mitä sanoisin. Vaikka Qarthin osuus ei ollut suosikkejani kirjoissakaan, on tämä tv-versio totaalisesti teloitettu ja teurastettu, ja jätteet heitetty koirien kesken tapeltavaksi. Luojan kiitos kausi päättyy kohta, toivottavasti tekijät pääsevät Danyn kanssa takaisin kartalle Astaporissa.

Westeros.orgin foorumilta luin viidennen jakson jälkeen mielestäni melko osuvan kommentin koskien sarjan pääkäsikirjoittajakaksikkoa, David Benioffia ja D.B. Weissia: ”Benioff ja Weiss ovat kakkoskaudella alkaneet luulemaan, että osaavat homman paremmin kuin George R.R. Martin”. Valitettavasti tämän jakson jälkeen alkaa tuntua yhä enenevässä määrin siltä. ”Totuuspohjaa” sarjassa on yhä ohenevissa määrin, henkilöhahmot ajautuvat hitaasti, tyynellä lammella kelluvien syksyn lehtien tavoin, yhä kauemmas esikuvistaan, ja sarja siirtyy yhä enemmän ”geneerinen fantasiasarja”-sivuraiteelle. Oma uskoni siihen, että oikea raide löytyy, ohenee jakso jaksolta.