Game of Thrones 2.04: Garden of Bones
Jani Sintonen Comments Ei kommentteja
Kirjoja epäterveellisen paljon kunnioittavan bloggerin mielipiteitä jaksosta numero neljä. Here be spoilers.
Sisältää spoilereita! | Valitse tekstiNäytä spoilerit> |
---|---|
Yleensä yritän välttää tuleviin jaksoihin liittyviä spoilereita niin paljon kuin mahdollista. Viime viikon hyvän jakson jälkeen kuitenkin sivusilmällä näin, että nelosjaksoa mainostettiin vielä astetta paremmaksi kuin kolmatta. Reality hits you hard, bro. Aloitan arvostelun negatiivisesti, koska Garden of Bones teki saman. Ensimmäisen kohtauksen ”Jeyne Westerling”. WTF mikä lie tämän vaihdokin nimi nyt olikaan, ei kiinnosta. Eksotiikkaa Volantisista, joka saa Robbin sydämen läpättämään. Pikku hetki, käyn oksentamassa. … Fakta: kirjoissa Jeynellä oli merkitys. Hänen sukunsa ansiosta Robb sai käytännössä avoimet portit Lannisterien maille. Merkitys. Kirjoissa Robb haavoittui, ja jonkinlaisen Tukholman syndrooman tapaisen kautta valloittaja ja valloitettu rakastuivat. Siinä tarinassa on uskottavuutta. Sarjassa Pohjoisen Kuningas tipahtaa ensimmäiseen ylimodernisti stailattuun hoitsuun. Way to go, draamakoulun apuluokka. Jonkinlaista balanssia ensimmäiseen kohtaukseen tuo toki Roose Bolton, joka siis sittenkin on olemassa! Viittaukset nylkemisiin ovat tietenkin asiaankuuluvat. Taistelukentän kuvaukseen on ilmeisesti nyt laitettu ne rahat, joita ykköskauden Green Forkin taisteluun ei ollut laittaa. Ihan OK lavaste, mutta ei voi mitään: typerä, tarpeeton muutos jälleen pilaa paitsi kohtauksen myös fiiliksen koko loppujaksoa kohtaan. Onneksi ihan yhtä kamalaa scheisseä ei tämän jälkeen nähty. Minusta on pikkuhiljaa lämpenemässä pieni Jack Gleeson-fani. Kaveri tekee jaksosta jaksoon todella hyvää työtä Joffreynä. Noille kasvoille istuu todella hyvin tuollainen pieni ylimielinen virnistys. Sansan häpäisyssä miellytti erityisesti tarkasti lainattu ”tämä oli uhkaus, Ser Meryn” -repliikki. Tämän nautinnon jälkeen joutuukin sitten taas kiemurtelemaan typerää seksikohtausta katsellessa. Joo, Joff on sadistinen kusipää, viesti vastaanotettu myös ilman visuaalisia viittauksia valtikoihin. Edelleen on sanottava: jos Rosille ei ole muuta käyttöä kuin tarjota toinen toistaan turhempia seksikohtauksia, niin dumpatkaa se hahmo suosiolla. Gleesonille tästäkin kohtauksesta ainoat pisteet. Ja sitten seuraava kohtaus. Littlefinger Renlyn leirissä. En pitänyt Tyrionin viittaamasta ajatuksesta viime jaksossa, ja nyt kun se on toteutettu, pidän siitä vielä vähemmän. Aidan Gillen jatkaa omituiseen patsasteluun perustuvaa roolityötään. Sitten keskustelussa Margaeryn kanssa vihjataan siihen, että Renly olisi homo. Gasp! Onko kukaan ennen tullut edes ajatelleeksi moista? Paitsi että siihen ollaan viitattu noin joka hemmetin jaksossa, jossa Renly on ollut mukana? Päin vastoin kuin jakson käsikirjoittaja saattaisi luulla, kaikki katsojat eivät välttämättä ole retarderja. Huipentumana Littlefinger-Catelyn. Kuten heti jakson ensi sekunneista on aistittavissa, Catelynin vimma Littlefingeriä kohtaan rapisee pois noin parissa sekunnissa. Herranjestas sentään, Littlefinger todellakin petti Ned Starkin, vaikka Littlefinger asiaa miten päin vain kääntelisi. Jollain tavallahan se Jaimen vapauttaminen pitää tietysti perustella, mutta en millään usko, että Catelyn olisi Littlefingerin kasvoista kasvoihin tavatessaan suostunut ehdotukseen. Harrenhal. Hyvän näköinen cgi-luomus, mutta ei kyllä yhtään Harrenhal. Kirjojen Harrenhal oli vaurioitunut, ei raunio. Kuka pitäisi tv-Harrenhalia palkintona lojaalisuudesta ja haluttavana kiinteistönä? Aryan iltarukouksesta pisteet, ja siitä, että ei yliselitelty. Ticklerin näyttelijävalinnasta plussaa, nyt roolissa on juuri sellainen ”tavallisen näköinen mies” kuin kirjassa kuvailtiin. Harmi vaan, että tv-Tickler ei teoiltaan missään määrin muistuta kirjojen ihmishirviötä. Antaa toisten hoitaa (mielikuvituksekkaan) rottakidutuksenkin. Myös kakkoskauden Mountain on valtava pettymys, kaverihan on hädin tuskin Tywin Lannisteria pidempi ja melkoinen riisikeppi kaiken lisäksi. Ja Tywin Lannisterkö on lähes ainoa ihminen Westerosissa, joka tajuaa Aryan olevan tyttö? Pffft. Ensimmäistä kertaa tällä kaudella Daenarys saa enemmän ruutuaikaa. Ensimmäiset ilonhihkaisut pääsivät intron aikana, kun kamera paneroi idässä aina Qarthiin saakka. Mutta hei, ne kaupungin muurit… ei mikään kaupunki rakennu siten, että sen ympärillä ei ole mitään. ”Mahtavin kaupunki, joka on koskaan ollut tai tulee olemaan”, eikä porteilla tai muurien ulkopuolella ketään tai mitään asutusta. Joo joo, budjetti plää plää. Olisivat pystyttäneet edes pari basaarikojua ekan kauden Vaes Dothrakista ja pistäneet satakunta kroatialaista ekstraa lähistölle seisoskelemaan, niin olisin ollut tyytyväinen. Ja porttien auetessa päälleliimatun näköinen cgi-matte näytti lähinnä huvittavilta. Emilia Clarke vetää yhden tai kaksi repliikkiä yli, mutta onnistuu näyttämään ja kuulostamaan pelottavasti Viserysiltä väläyttäessään Targaryenien mielipuolisuutta. Nice. Tyrionin ja Lancelin kohtaus oli kiva, ja muistin vasta kohtauksen kuluessa, että se perustuu kirjan vastaavaan kohtaamiseen. Ehkä hieman liian helposti Tyrion saa Lancelin murrettua, mutta Dinklagen näyttelyä on, kuten aina, riemukasta katsella. Eikä tuo Lancelinkään esittäjä ihan surkea ole. Stannis-kaari oli jaksossa oikeastaan ainoa, josta täysin varauksetta pidin. Renlyn ja Stannisin välisen neuvottelun pohjustus oli unohtunut ilmeisesti leikkaushuoneen lattialle, koska noin vain Stannis Renlyn leiriin. Itse keskustelu oli laimeampi kuin kirjoissa, mutta Gethin Anthony on kyllä kehittynyt viime kaudesta. Hän miltei varasti kohtauksen. Persikkaa olisin luonnollisesti kaivannut. Jakson paras kohta oli Stannisin ja Davosin keskustelu laivan kannella. Mitä enemmän Liam Cunninghamia näen, sitä enemmän miehestä pidän. Kaksikon rehellinen, peittelemätön keskustelu kertoi molemmista miehistä enemmän kuin tähän astiset alustukset. Cliffhanger oli sitten asiaankuuluvan ällöttävä, mutta upeasti kuvattu. Varjojen leikki tunnelin seinillä sekä yhtäkkiä voimistuva tulenlieska olivat kivoja yksityiskohtia. Synnytys oli ihan riittävän graafisesti kuvattu, ja varmaan taas aiheutti hämmennystä satunnaiskatsojien keskuudessa: mitä ihmettä minä juuri tulin katsoneeksi? Ennakko-odotuksiini nähden nelosjakso oli melkoinen pettymys. Masentava ensimmäinen kohtaus ikään kuin johdatti mielentilaan, jossa löysi helposti napistavaa muistakin kohtauksista. Nyt, tapahtumien alkaessa vyöryä kohti kauden loppua, on mielenkiintoista nähdä, miten sarja muuntuu. Kenties kirjamateriaalia on jatkossa sen verran enemmän, ettei turhia muutoksia tarvitse tehdä.
|