Game of Thrones 5.10: Mother’s Mercy
Jani Sintonen Comments 2 kommentti(a)
Viitoskausi nilkuttaa päätökseensä jaksossa, jossa monta tärkeää juonilankaa vedetään yhteen. Se on myös viimeinen jakso, jonka tulen tässä blogissani arvostelemaan, sillä tästä eteenpäin mielenkiintoni kohdistuu ainoastaan kirjoihin. Vielä kerran, spoilereita alla sekä jaksoon että kirjoihin.
Sisältää spoilereita! | Valitse tekstiNäytä spoilerit> |
---|---|
Stanniksen viime jakson uhrilahja osoittautuu viimeinkin huonoksi ideaksi, kun osa armeijan sotilaista päättää dagen efterinä kasvattaa kivekset ja protestoida Shireenin polttamista vastaan. Kenties tästä olisi ollut enemmän hyötyä itse roviolle viennin aikana. Myös Selyse näyttää löytäneen omantuntonsa, eli näin saatiin käännettyä asetelma käsikirjoittajien toivomaksi: Stannis=paha, Selyse=hyvä. Vielä kun Melisandre, jonka onnistumisprosentti näyttää sarjassa paljon heikommalta kuin kirjoissa, poistuu selittämättömästi paikalta (koska häntä tarvitaan käsikirjoituksessa muualla), alkavat Stan the Manin päivät olla luetut.
Winterfellin taistelu on tyypillisesti taas ihan järjettömän tyhmästi toteutettu alusta loppuun asti. Stanniksen naurettavan pieneksi kutistunut armeija koostuu pelkästään jalkamiehistä, kun taas Ramsayn naurettavan suuri joukko on pelkästään ratsumiehiä. Ooh, katsokaa, yrittävätkö Benioff ja Weiss esittää jotain taktiikan kaltaista pihtiliikkeellään? Täysin selittämättömästi kärjessä ollut Stannis säästyy ja löytää itsensä metsästä vähän myöhemmin, missä saa ihan rauhassa istuskella kuolemassa kunnes Brienne valssaa muina miehinä paikalle. Koska Pod oli nähnyt armeijoiden yhteenoton saalistaessaan kaneja. Eivätkös ne tyypit viimeksi jääneet hengaamaan majataloon, kuluttamaan tuotantokautta loppuun? Joka tapauksessa Brienne on taas tyypillinen show-Brienne, eli Brienne RAAAAAAGGGHH kill Stannis! Koska nyt meidän pitäisi olla siirtynyt Briennen puolelle ja vihaamaan Stannista viime jakson perusteella. TV-Brienne on kenties ärsyttävin, kuvottavin, vääristynein groteski hahmoksi kirja-Brienneen verraten. Stannis, viime viikkoa lukuun ottamatta, on esitetty koko ajan positiivisessa valossa, jopa positiivisemmassa kuin kirjoissa, ja nyt typerän shokkimomentin takia meidän katsojien pitäisi sitten hurrata Briennelle. Antakaas, kun kerron jotain. NO. FUCKING. WAY. Koska koko Stanniksen ratsastus etelään on TV:ssä täysin käsikirjoittajien perseistä revitty, ala-astetasoinen kirjoitusviritelmä, niin minä en välitä paskaakaan siitä, että yritätte saada minut vihaamaan Stannista. Brienne se todellinen asshat on ollut, koko sarjan ajan. Ja koska tiedän, että Brienne ja Stannis eivät kirjoissa edes ole samassa läänissä Winterfellin ryöstöretken aikaan, niin voin todeta, että Stanniksen kuoleminen ei ole kaanonia enkä koe itseäni edes spoilatuksi. Ja eihän koko teloitusta loppujen lopuksi edes näytetä, joten Douche & Doucher voivat jättää vielä pakokeinon itselleen, ”eihän me oikeasti sitä tapettu”. Ja tämäkö oli koko Briennen viitoskauden juonikaaren tarkoitus? Kosto, tuo kauden teema. Brienne VENGEANCE KILL STANNIS! Toisaalla Suuri Kenraali Ramsay teloittaa rahvasta eikä ole paskankaan verran kiinnostunut esimerkiksi siitä, mikä Stanniksen kohtalo on. ”Nonnin poijjaat, homma hoidettu, lähetään kotiin”, toteaa Ramsay. Takaisin kotona, muurien sisäpuolella, Sansa käyttää aiemmin nyysimäänsä korkkiruuvia tiirikkana. Hmm, kukahan Winterfellin lukot on suunnitellut? ”Ilokseni” hyvin jännittäväinen kynttilänsytytysjuonittelu palaa vielä tarinaan. Tällä kertaa homma ilmeisesti jopa onnistuu, mutta pahaksi onneksi tämä Ramsayn horo, jonka nimeä en jaksa edes muistella, yhyttää Sansan muureilla. Todetaan, että jousi on vähemmän kätevä ase lähitaistelutilanteessa. Reek ja SansaJeyne sivuavat hetkeksi kirjan juonta, kun päättävät hypätä alas muurin harjalta. Huomaa, että sen enempää GRRM kuin nyt käsikirjoittajatkaan eivät ole enemmälti lumeen hypelleet. Kaikille näille etelän vetelille me suomalaiset voimme todistaa, että se lumi ei ole välttämättä mitään puuterilunta, vaan kyllä siihen tarpeeksi korkealta putoaminen sattuu siinä missä kovaan maahankin laskeutuminen. Hetkeksi Muurille, jossa Jon tokenee kohtaamisestaan kymmenien tuhansien päiden ”maailman suurimman armeijan kanssa”. Mitenkäs esimerkiksi nuo Tyrellien tarvittaessa marssitettavat 80 000 sotilasta? Epäilen hieman, että Muurin toisella puolella edes tuon verran wildlingejä asuu saati sitten on nostatettavissa wighteiksi. Ja kaiken lisäksi SAM ehdottaa nyt JONILLE että hän voisi lähteä Oldtowniin! Nyt?! Ajoitus on taas epäilyttävän sopiva. Kun koko kausi on janaroitu muurilla yrittäen keksiä Samille sopivaa tekemistä (raiskataan ajankuluksi vaikka Gilly) niin NYT Sam saa ajatuksen, että vois vaikka häippästä Citadeliin. Ja kas, kaikki valmistelut onkin kai jo valmiiksi tehty, koska heti seuraavassa kohtauksessa Sam ja Gilly (ja Gillyn lapsi) on lastattu vankkureihin. Eikä tähän kohtaan tietenkään kuulu mitään repliikkiä tyyliin ”lumihiutaleet sulavat hiuksiisi”, josta jo muutama jakso sitten marisin. Braavosissakin tapahtuu. Ilmeisesti ei riittänyt, että Meryn Trant profiloitiin pedofiiliksi, nyt hän on myös pahemman laatuinen sadisti. Monikohan oikeasti oli yllättynyt, että pikkutyttö olikin *GASP* Arya?!!?!11 Ja sitten taas väkivaltaa, kun seksiäkään ei päästy esittämään. Arya saa melko vapaasti runnella Meryn Trantin ilman, että kukaan puuttuu asiaan. Luulisi, että siinä vaiheessa, kun bordellin asiakas alkaa huutamaan tuskasta, tulisi joku ovelle hieman edes ihmettelemään. Mutta ei, Arya on kylmähermoinen stone cold killah ja hoitelee Ser Merynin päättäen homman tyylikkääseen poseeraukseen. Ja kirjaummikot ulvovat oikeudenmukaisuudesta ja ylistävät jaksoa ja sarjaa taas parhaaksi missään koskaan. Onneksi edes Jaqen Kindly Faced Man Waif No One tajuaa, että Arya ryssi tehtävänsä ja sietää saada pientä kurinpalautusta. En ole ihan varma, miten tämä Many-Faced Godilta ”uhrin riistäminen” nyt toimii; muistamme, miten Arya Clash of Kingsissä säästi Jaqenin, Rorgen ja Biterin, ja sai sitä vastaan valita kolme uhria. Nyt Arya surmaa Meryn Trantin, tavallaan ekstrana, ja häntä vastaan pitää antaa uusi uhri? Eikös se alkuperäinen kohde ole vielä tapettavissa, vai sulkeutuiko sopimus samalla, kun Arya murhasi Meryn Trantin ”omiin nimiinsä”? Noh, joka tapauksessa Arya päätyy sokaistuksi, mikä koetaan tässä ilmeisesti rangaistuksena, vaikka sen pitäisi olla osa koulutusta. Noh, menköön, koska Braavosissa on sentään vielä havaittavissa jotain murusia oikeasta tarinasta. Ja voi eih! Dornea. Eikö näistä vieläkään päästä eroon? Koko Dornen tason tiivistää Tyenen ja Bronnin välinen ”suhde”, jossa Tyene ilmoittautuu halukkaaksi tarjoamaan Bronnille silloin tällöin ”bad pussyä”. Eihän tätä myötähäpeän määrää pysty enää ilmaisemaan. Sama jatkuu, kun sama dorka, joka on koko kauden kirjoittanut Jaimelle surkeaakin surkeampaa dialogia ylittää itsensä kauden päätöksessä. Jaime on ensin niin siirappisen onnellinen, kun Myrcella on saanyt Trystanen kaltaisen ”hyvän miehen” itselleen. Ja sitten kakistelee ja paljastaa, että onkin tämän isä. Voi herranjumala sentään. Ilmeisesti tässä kohtaa Myrcellaltakin katkeaa verisuoni päästä paskaan käsikirjoitukseen, eikun oho, ne olivatkin Sand Snaket! Jos joku retardi ei vielä sitä itse tajunnut niin alleviivataan vielä oikein Ellarian nenävuodolla. Ja mitäs se viimeinen huikka oli, tekeekö Ellaria viimeinkin itsestään lopun! (EDIT: Olikin kai vastamyrkkyä.) Mutta voisin kuvitella, että Trystanella saattaa olla vähän selitettävää saapuessaan King’s Landingiin, mutta eiköhän tämä nähdä ensi kaudella istumassa neuvostossa ihan niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta who cares, sillä minä en ainakaan sarjaa enää silloin katsele. Tässä kohtaa muistiinpanoissani lukee ”tulis jo lopputekstit ja pelastais”. Mutta ei vielä, sillä pari eeeeeeppppistä juonilankaa on vielä jäljellä. Meereenissä Pyhä Tyrion ottaa nopeasti hommat haltuun. Ja voi helpotus, Grey Wormkin on elossa, jotta romanssi Missandein kanssa voi jatkua! Iiih! Pyhä Tyrion osaa valyriaa, mistä? Kaikki menee niin kuin heti ensi jaksosta asti on spekuloitu, kun Tyrionista tulee Meereenin hallitsija. Sen sijaan äijät lähtevät jäljestämään Danyä, ja epäilemättä saamme ensi kaudella nauttia Daario & Jorah buddy-komediasta. Nyt tuli ensimmäistä kertaa varsinaisesti ikävä Barristan Selmyä, jonka olisi pitänyt olla ottamassa Meereenin komennon. Vaikka sitten yhteistyössä Tyrionin kanssa, minulla nimittäin ei meinaa millään uskottavuus venyä siihen, että tuore tulokas Tyrion pystyisi hanskaamaan Slaver’s Bayn poliittiset kuviot ihan tuosta vain. Vaikka saakin lopussa Varysin avukseen. Varysin, joka vuorostaan valssaa Suureen Pyramidiin sisälle tuosta noin vain, kenenkään kyseenalaistamatta. Nerokkuutta. Danyn kohtaus noudattelee jotenkin DWD:n viimeistä Dany-lukua, paitsi että ehkä ihan järkevästi TV:ssä Danyn akuutti gastroenteriitti on leikattu pois. Se, mikä ihmetyttää, on miten Drogon tekee kuolemaa parista hassusta haavasta. Eivätkös ASOIAFin loren mukaan lohikäärmeet parantuneet suhteellisen nopeasti, koska olivat käytännössä tulesta tehtyjä? Drogonin animaatiota täytyy kyllä edelleenkin kiitellä, lohikäärmeiden kanssa tehosteosasto on tehnyt läpi sarjan erinomaista ja johdonmukaista työtä. Luonne ei Drogonilla ehkä ole sama kuin kirjoissa, mutta pirun hyvältä muuten näyttää. Kohtauksen päättää överiksi vedetty kiljoonan dothraki-screamerin yhtäkkinen ilmestyminen tyhjästä. Huomatkaa Danyn taktisesti pudottama sormus. Ahaa, tässä hän on ollut! sanoo varmaankin Jorah ensi kaudella. Ja vetää johtopäätöksiä niistä kiljoonasta kavionjäljestä sormuksen ympärillä. King’s Landingissa koitetaan pedata Lena Headeylle Emmy-palkintoa. Eikä siinä mitään, kyllä minulle onnistutaan myymään valheellisesti katuva, vihaa sisällään kiehuva Cersei. Tämä onkin suunnilleen ainoa kohta kirjoissa, kun Cerseitä pitääkin esittää laskelmoivan nöyrästi ja viileästi, ja kas, heti naksahtaa Headeyn tulkinta kohdalleen. Katumuskävely kaupungin läpi on selvästi kohtaus, jota Dumb & Dumber ovat lukeneet kuin piru raamattua, sen verran pitkään se kestää ja yksityiskohdat on tarkistettu moneen kertaan. Harmi, että immersiota haittaa tietoisuus siitä, että kohtauksessa on käytetty vaihtovartaloa. Onneksi CGI ei kuitenkaan paista missään vaiheessa läpi. Lopussa täytyy saada vielä Robert Strong esiteltyä, odottamaton esittely töksähti jo Feastissa ja samalla lailla se on vähän outo nytkin. Muutenkaan en ole kovin haltioissani koko Robert Strongin hahmosta, koska se tuntuu vähän liian korkealta fantasialta ASOIAFin maailmaan sopiakseen. Vielä takaisin muurille, kohtaukseen, jonka ansiosta saan pari seuraavaa päivää netissä epäilemättä naureskella kirjaummikkojen katkerille kyynelille ja rage quittauksille ja satunnaisille ”Martin on kusipää” -kommenteille. Sitä alustetaan kohtauksella, jossa Melisandre saapuu kuin tilauksesta, eikä Davos tai Jon sen kummemmin kyseenalaista, mitä hän siellä tekee. ”Koska häntä tarvitaan siellä juonen kannalta” on tietysti oikea vastaus. Itse puukotuksen kömpelö ”Benjen on elossa!” -juoni on varmaan Ollyn keksimä, niin typerä se on. Kuka katsojista muuten edes muistaa, kuka Benjen on? Armeliaasti ensimmäinen puukottaja on Alliser Thorne, mutta naurunpyrskähdys pääsee siinä vaiheessa, kun tulee Ollyn vuoro sanoa ”For the Watch”. Aah, Olly, tuo Watchin viitoskauden henkilöitymä, pääosan esittäjä ja tärkein hahmo. Myönnettävä kyllä on, että tuo poika osaa näytellä. Ei ole hänen vikansa että joku vitun Dave Hill päätti hänet nostaa koko Night’s Watchin julistepojaksi ja moraaliseksi majakaksi. Ai niin, jottei taas unohtuisi, missä helvetissä Ghost on, kun Jonia puukotetaan? Nuo Starkien sudet ovat kyllä ihan hyödyttömiä tässä sarjassa. Fade to black ja cliffhangeriin tutusti lopetetaan. Olisin odottanut, että siitä verestä olisi muodostunut jokin kuvio tai että edes jotain liekintapaista näkyisi heijastuksena lumessa tai Jonin silmissä, mutta päätetään luku sitten samalla lailla ilman johtolankoja kuin kirjoissakin. Paitsi että ”Ghostin” sijaan Jonin viimeinen sana on ”Olly”, vetäköön tuosta jokainen johtopäätöksensä… |
Ja niin päästiin loppuun. Nimittäin minun osaltani. Minä lopetan sarjan katselun tähän, koska ensi kaudella ei ole mitään mielenkiintoa nostattaa verenpainettani yhtään ylöspäin tämän vääristelmän vuoksi. Hartaasti toivon, että GRRM saisi Winds of Winterin ulos ennen ensi kauden alkua, joskaan sekään ei vaikuttaisi mitenkään kuutoskauden juoneen, jonka kuvaukset alkavat viimeistään loppukesästä.
Pettynein mielin luovun sarjasta; toiveet olivat korkealla toteutuksen suhteen, ja ensimmäinen kausi olikin täysin onnistunut, mutta sen jälkeen taso on ollut jatkuvasti laskeva. Sarja saattaa olla hyvä, mutta kun sitä vertaa jatkuvasti absoluuttiseen parhauteen, jota kirjat edustavat, ei siitä pysty nauttimaan korkeintaan kuin ne, joilla ei ole vertailukohtia.
Kiitos ja pokkaus kaikille jaksoarvioita lukeneille ja kommentoineille, erityinen hatunnosto Samille ja Aville, joiden näkemyksiä on ollut näiden vuosien aikana mukava verrata omiini.
2 thoughts on “Game of Thrones 5.10: Mother’s Mercy”
Jees. Homma pakettiin ja muita sarjoja seuraamaan. Onhan tämä loppujen lopuksi melkoista surkeutta ollut. Vitoskaudesta jäi nyt mieleen pari, kolme hyvää kohtausta ja kymmenet muut toivoisin voivani unohtaa…
Harmittavaa jos et malta jatkaa sarjan seurantaa… Ihan läpällä sitä itsekin on seurannut. Yleensä olen ollut sarjan jakson jälkeen lukemassa kommenttejasi. Kai sitä jonkin sortin kevyeksi terapiaksi voi sanoa. Nauruhan keventää tuskaa…
Jatkoja vaan sulle. Omasta sarjan seuraamisesta en vielä tiedä. Todennäköisesti seuraan jos kirja tulee ulos, jos taas ei, niin mahtaako innostaa seurata huonosti kirjoitettuja spoilereita…
Kirjoja odotelllessa…sarja on yhdentekevä.
Hei törmäsin sattumalta näihin sun arvosteluihin kun selasin nettiä ja oli kyllä mahtavaa lukea nää! Itekki sain justi kirjat muutama päivä sitte vasta luettua ja nyt ku tän uusimman kauden katsoin nii oon kyllä niii samaa mieltä sun kanssa monessa kohdassa. Miten voiki mennä noin huonoon suuntaan koko sarja ja miten kömpelöä todellaki tuo käsikirjotus ja ihan täysin perseestä tuo hienojen ja moniulotteisten hahmojen pilaaminen. Sanat ei riitä. Ainoa mikä itelle sarjassa oikeesti enää toimii on Djawadin eeppiset musiikit. Helpottavaa lukea näitä sun tekstejä, kiitos 😀 Eiköhän tästä jotenkin selvitä.