Viikko Twitterissä

Viikon verran olen nyt opetellut Twitter-kansalaiseksi. Yritetäänpäs purkaa vähän käyttökokemuksia mikroblogistina toimimisesta tähän makroblogiin.

Mikä sai minut, vannoutuneen sosiaalisen median vanhanpojan, flirttailemaan Twitterin kanssa? Huomasin, että blogin kirjoittaminen vaatii melkoista inspiraatiota. Joskus kirjoitettavaa juolahtaa mieleen helpommin, joskus iskee pahemmanlaatuinen kirjoittajanlukko, jonka seurauksena on pakko parin viikon välein vääntää tikusta asiaa, jotteivät lukijat (huimaavat parikymmentä per päivä…) luule, että blogini on kuollut. Toisaalta huomasin, että olisi mukava välillä vain heittää näkyviin ihan arkipäivän ajatuksia.

Haluaisin ajatella myös, että Twitteriin kirjoittaminen jalostaa kirjoitetun ilmaisun taitoa. 140 merkkiin pitäisi mahduttaa oleellinen asia, joten tilaa ei jää kovin monimutkaisille lauserakenteille, joiden suosimisesta olen tuskallisen itsetietoinen (MOT). Yritän Twitterin avustuksella myös päästä eroon liiallisesta itsekritiikistäni kirjoitettua tekstiä kohtaan. Julkaisukynnys jopa näissä turhissa blogiteksteissäni on joskus liian korkea. Aika moni luonnos on lentänyt julkaisematta WordPressin roskakoriin.

Twitterin tekniikka ja lingo on vielä pahasti hakusessa, hashtagin osaan juuri ja juuri lisätä, mutta niiden logiikka on vielä hämärän peitossa. Retwiittauksia sun muita vastauksia en ole vielä uskaltanut kokeillakaan. Edistystä on tosin tapahtunut siinä, että nykyään suurin piirtein osaan tulkita toisten viestejä. Vielä viikko sitten olin aika lailla hakoteillä siitä, mitä ne kaikki risuaidat, ät-merkit ja RT:t sun muut tarkoittavat.

Ensimmäisen viikon aikana olen ehkä kymmenkunta tweettiä kirjoittanut, joista suurin osa liittyy jääkiekkojoukkue Jokereihin. Jokereiden fanittaminen ei oikein tähän blogiin istu, varsinkaan tuollaiset uutistyyppiset jutut tai otteluseurantahuomiot, joita pari ilmoille laskin. Luonteeltaan Twitter on reaaliaikaisempi kuin blogi, toisin sanoen päivityksiä pitäisi Twitteriin saada paljon useammin kuin blogiin. En kuitenkaan ole halunnut ottaa minkäänlaista suorituspainetta twiittaamiselleni, vaan haluan sen pysyvän kivana vaihtoehtoisena ilmaisukeinona.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *