Lupauksen mukaan Playstation 3 -kokemuksia kuukauden käytön jälkeen. Onko konsoli koukuttanut minut niin, että ensikokemuksiakin ehtii kommentoida vasta kuukauden päästä laitteen saamisesta?

Introtekstin kysymykseen voisi vastata myöntävästi. Suuri osa ajasta on mennyt NHL13:a vääntäessä. Vaikka EA Sportsin rahasampo ei konsolikäyttäjille mikään ihmepeli olekaan, on se edellisen sukupolven NHL09:ä viimeksi pelanneelle aika hieno kokemus. Lähinnä uramoodia tuossa on tullut pelailtua, ja OHL-juniorini on parin matsin päässä varaustilaisuudesta. Saas nähdä, pääsenkö Columbukseen osaksi Kekäläisen dynastian aamunkoittoa…

Mutta itse asiaan. PS3 on kiva vehje, joskin piileviä lisäkuluja on tullut huomattavasti enemmän kuin ostotilanteessa osasin odottaa. Toinen Dualshock-ohjain tietty tarvitaan siltä varalta, jos joku nyt ihan vahingossa sattuisi joskus tulemaan kylään ja haluaisi pelata kanssani. Ja tietysti varaohjaimeksi, koska langattomia peliohjaimia pystyy lataamaan vain konsolin päällä ollessa. Tokihan moinen epäkohta pitää tuplavarmistaa, joten ohjaimien verkkovirtaa imevä latausasema piti hankkia. Ja kuka nyt Blu-ray-levyjä haluaisi peliohjaimella navigoida? Koska PS3:ssa ei ole sisäänrakennettua infrapunaporttia, PS3-Logitech Harmony -kaukosäädinsovitinpalikka oli ainoa vaihtoehto. Tähän vielä päälle Playstation plus-jäsenyys, jota ilman Viaplayn ja NHL-matsien streamaus ei onnistunut, sekä pari ostoslistalla ollutta peliä (Heavy Rain ja Red Dead Redemption). Ka-motherfucking-ching.

Elämä ei ole halpaa, varsinkaan kaltaiselleni täydellisyyttä halajavalle lievästi OCD-syndroomaiselle nörtille. Mutta rahalla saa ja PS3:lla pääsee sinne mihin haluttiinkin. Leffat toistuvat erinomaisella kuvan- ja äänenlaadulla, ja BD-levyt latautuvat nopeasti verrattuna vanhaan soittimeeni. PS3 on muodostunut mediakeskukseksi, aivan kuten suunnittelinkin. Ihan täyteen hyötyyn tarvittaisiin tosin nykyistä nopeampi nettiyhteys, sillä Viaplayn systeemi näyttää olevan varsin tarkka kaistanleveyden riittävyydestä. Mikäli veikkaukseni toteutuu, ja Viaplay tulee ensi syksynä olemaan SM-liigan online-jakelukanava, pitänee totutella Jokerit: The Minecraft Editioniin.

Mainitsemani Playstation plus -jäsenyys antaa kivoja alennuksia PS3:n verkkokaupassa. Vielä on kuitenkin matkaa Steamin toiminnallisuuteen tai alennusprosentteihin, mutta ihan kivaan hintaan sieltä kokeilumielessä ostin remasteroidut PS2-klassikot God of War 1+2 sekä Shadow of the Colossus. Vielä kun löytäisi jostain aikaa pelata niitä muitakin pelejä kuin NHL:ää.

Pieniä miinuksia täytyy antaa tuuletinmelusta ja pitkistä latausajoista, tosin veikkaan että kummallekin olen vähän yliherkkä, koska PC:ni kanssa ei moisia ongelmia ole enää moneen vuoteen ollut. Pelisessioissa tuuletinmelu ei haittaa, ja leffan katsomisessa se pysyy onneksi hiljaisemmalla tasolla. Sen sijaan heikoksi lenkiksi kuvittelemani mekaaninen levyaseman luukku toimii kivasti ja on minulle 80-luvun lapsena mukavan retroa muotoilua. Ja kooltaan konsoli on miellyttävän pieni ja kevyt.

No olenko nyt sitten pysyvästi pleikkahipsteri? Ehken kuitenkaan. Kaikki isommat pelijulkaisut tulen taatusti hommaamaan PC:lle modaamismahdollisuuksien vuoksi. Sen sijaan urheilupelit tuntuvat yhä enenevässä määrin liukuvan konsolien yksinoikeudeksi, joten sillä puolella varmasti menekkiä on. Ensi syksyn NBA2k14:n PS3-versio on aivan salettivarma hankinta, samoin kuin varmaan se uusin NHL. Laitevalintaan olen edelleen todella tyytyväinen, sillä PS3:lle on enemmän yksinoikeuspelejä kuin Xbox360:lle. Ja pelkästään Pleikkarin Blu-ray-asema varmasti kallistaa konsolivalinnan monella muullakin PS3:n suuntaan. Asetelma varmaankin tasoittuu seuraavan sukupolven konsolien tullessa myyntiin tämän vuoden loppupuolella(?). Siihen asti ainakin olen ihan tyytyväinen pelikelpoiseen multimediakeskukseeni.