Olisipa pian 2013

Olen luonteeltani melkoinen hätähousu, ja onkin kenties vähän huvittavaa, että minulla on jo valmiina seinäkalenteri vuodelle 2013. Mutta kun kyseessä oli vastajulkaistu, virallinen A Song of Ice And Fire -kalenteri, eihän sitä ostamista malttanut siirtääkään. Etenkin, kun tämän vuotinen taidepuoli on todellakin kunnossa.

ASOIAF-kalenterin tilaaminen alkaa olla jo parivuotinen perinne. Ensimmäinen oli vuoden 2011 versio, jossa teemana olivat Westerosin linnat Ted Nasmithin piirtämänä. Paljon myös Tolkienia tulkinnut Nasmith on tunnettu nimi fantasiapiireissä, ja vuoden 2011 taide oli niin komeaa, että linnat päätyivät taannoin seinälleni sisustuselementeiksi. Ratkaisu kalenterin pilkkomisesta tosin kirvelee hieman, koska ensi vuoden kalenteria tilatessani huomasin, että vuoden 2011 versiosta pyydetään Britti-Amazonissa käytettynä 170 puntaa…

Tämän vuotinen kalenteri on John Picacion käsialaa ja sen teema on Ice And Firen henkilöt. Kuvitus oli… suoraan sanoen kamala pettymys. Ikävä sanoa näin, koska Picacio on varmasti hieno mies kaiken puolin, mutta toivottavasti hän ei osaa suomea. Jaime Lannister näyttää jodlaavalta vajakilta, Daenerys on ilmeisesti Picacion visioissa shemale, ja Tyrion omassa kuvassaan ilmeisesti vaatii veroa siltansa ylittämisestä. Tämän heinäkuun Melisandre on ihan vetävän näköinen ilmestys, mutta ei hänkään vastaa kirjojen Melonyä.

Mutta kuten sanottu, ensi vuonna kaikki on paremmin. Vuoden 2013 kalenterin taiteesta vastaa Marc Simonetti, ja tällä kertaa aiheena ovat kirjojen ikimuistoiset kohtaukset. Nyt varoituksen sana, sillä alla olevia kuvia ei kannata liian tarkkaan katsella, ellei kaikki viisi kirjaa ole luettuna.

Ilahduttavasti varsin moni kuvituksen aiheista on valittu tuoreemmista romaaneista, ja ilmiselvimmät valinnat on ohitettu. Ei siis Tower of Joyta, Red Weddingiä tai Nedin pään menetystä. Kuvat ovat niin hyviä, että suosikkiani on vaikea valita. Kenties se on heinäkuu, jossa Jaime puolustaa Brienneä karhua vastaan. Toisaalta myös elokuun ikoninen kohtaus Dancesta miellyttää. Tai sitten lokakuun Arya. Tai sitten…

2013-kalenterin laatu ohittaa mielestäni vuoden 2011 Nasmithin, mikä on kova saavutus ottaen huomioon Nasmithin statuksen. Marc Simonettistä en ole ennen kuullut, mutta tällä näytöllä mies nousee komeasti tutkalleni ja suosikkitaiteilijoideni joukkoon.

Ainoa harmi näissä kalenterissa on jenkkikeskeisyys. Kalentereina ne eivät oikein toimi, kun viikon ensimmäinen päivä on sunnuntai ja kaikki pyhäpäivät on otettu amerikkalaisten almanakasta. Mutta ainakin minulle visuaalisuus ja omistusvietti voittavat käyttökelpoisuuden.

2 thoughts on “Olisipa pian 2013

  1. Martin on kovasti kehunut Picacion tulkintaa, ja mies voitti juuri parhaan taiteilijan Hugo-palkinnon, paljolti kalenterin ansiosta. Pari vuotta sitten Picacion kuvitus Michael Moorcockin Elric-kirjojen uusiin laitoksiin sai myös paljon huomiota.

  2. Täytyypä vilkaista noita Elric-kuvituksia, soveltuuko miehen tyyli paremmin Moorcockin maailmaan. Ja tiedän kyllä, että ns. yleinen mielipide vuoden 2012 kalenterista poikkeaa omastani…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *