Marcus Chown: We Need To Talk About Kelvin

Maailmankaikkeus, sen rakenne ja sitä säätelevät lait ovat aina kiehtoneet minua. Koska en satu omistamaan teoreettisen fysiikan, matematiikan tai astrofysiikan doktoraattia, väitöskirjojen sijaan suosin tavalliselle tallaajalle suunnattua science fact -kirjallisuutta. Marcus Chown haastaa kirjallaan We Need To Talk About Kelvin (What Everyday Things Tell Us About The Universe, tästä eteenpäin WNTTAK) Stephen Hawkingin ja Michio Kakun science fact -kirjallisuuden kuninkaan tittelistä.

Marcus Chown on entinen radioastronomi, nykyinen kirjailija, tiedekonsultti ja luennoija. WNTTAKin lähtökohdaksi Chown kertoo, miten hän luentojaan varten mietti vaikeasti hahmotettaville (kvantti)fysiikan ilmiöille arkipäivän vertauksia. Niitä alkoikin syntyä kirjaksi asti, ja näiden vertauksien ja mielikuvien avulla Chown havainnollistaa jokapäiväisiä asioita, jotka kuitenkin kertovat yllättävän paljon maailmankaikkeuden rakenteesta. Kirjan takakannessakin mainittu esimerkkitapaus on ”miten heijastuksesi ikkunassa kertoo maailmankaikkeuden perustuvan sattumaan”.

Kirjassaan Chown käy läpi muun muassa epävarmuusperiaatetta, atomin sisäisiä voimia ja sivuaa säieteoriaa. Kaikki selkeästi ja varsin helppotajuisesti selostettuna. Chownin esittämät tapaukset ovat mielenkiintoisia, joskin itselleni suuri osa Chownin teorioista oli tuttua Michio Kakun Parallel Worldsista. WNTTAKin käsittelee Parallel Worldsia enemmän kemiaan ja fysiikaan perustuvia aiheita. On tietenkin makuasia, pitääkö tätä plussana vai miinuksena; itse tunnen enemmän olevani kallellaan astronomian ja kosmologian suuntaan, ja kenties siksi en saanut teoksesta ihan kaikkea nautintoa irti.

Chownin kirjoitustyylissä on yksi minua ärsyttänyt seikka. Hän nimittäin ei piilottele mielipiteitään teorioista. Paikoin kirjoituksista paistaa läpi jopa alentavuus valtaosaa tiedemiehiä kohtaan. Chown muun muassa toteaa, ”99,999999999% astronomeista kuvittelee, että yön mustuus kertoo siitä, ettei maailmankaikkeus ole ollut olemassa ikuisesti. He ovat totaalisen väärässä”. Sävy ei ole ihan näin aggressiivinen koko kirjan ajan, mutta jotenkin alta paistaa lievä itsetehostus ja väkinäinen skandaalinhakuisuus. Olen varma, että Chown ei ole tarkoittanut asiaa luettavan näin jyrkästi, mutta toisaalta hänen kirjailijan kykynsä eivät myöskään riitä vastaväitteiden keventämiseen tai loiventamiseen. Jäin kaipailemaan Michio Kakun kaltaista positiivista ja paikoin leikkisän humoristista otetta.

Erinomaisten Parallel Worldsin ja Ajan lyhyen historian lukeneelle WNTTAK ei oikeastaan jätä mitään mieleen; ei yhtään yksittäistä esimerkkiä tai ”whoa, tuotapa en ollut koskaan tullut kuvitelleeksi”-hetkeä. WNTTAK on ihan kivaa luettavaa, mutta science factistä kiinnostuneelle suositukseni olisi kuitenkin tutustua ensin kahteen edellä mainittuun teokseen. Ainakin enemmän kosmologiaan päin kallellaan saavat todennäköisesti koukuttavamman ja opettavamman lukukokemuksen niistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *