Game of Thrones 4.08: The Mountain And the Viper

Jakson nimen perusteella ei jää epäselväksi, mikä on päivän kohokohta. Kuinka tämä Storm of Swordsin ikoninen kohtaus on onnistuttu siirtämään ruudulle? Entä onko viikon tauko ja GoT-puutetila pehmentänyt arvostelijaa? Alla jaksoarvioni, sisältää spoilereita kirjoihin ja sarjaan ja kaikkeen muuhunkin ASOIAFiin liittyvään.

Sisältää spoilereita! Näytä spoilerit

3 thoughts on “Game of Thrones 4.08: The Mountain And the Viper

  1. Valitettavasti olen eri mieltä sarjan paranemisesta. Itsestä tuntuu että mennään takapakkia. Katsoin jaksoa ihmetellen muutettujen kohtausten määrää ja ”latua”…Voi herranen aika. Grey wormin ja jonkun naikkosen hempeilyä käsitellään turhaan. Dany on päähenkilö ja merkittävä hahmo kirjan ja sarjan juonen kannalta, joten miksi ruutuaikaa näille kahdelle statistille? Ja miksi ihmeessä Barristan olisi uskonut jonkun tuntemattoman rääpäleen tuomaa viestikääröä? Okei, sinetti löytyy ja allekirjoitus mutta mutta…ei kenelläkään tullut mieleen väärennöksen mahdollisuus?

    Kaikkien ääliöiden kokous todetaan Eyrien tiukassa tutkimuksessa jossa ylhäiset miettivät, että kuka tappoi Lady Lysan… Pääepäilynä uusi aviomies, mutta otetaanpa eka todistaja eli tämän sisärentytär. Ensin ajattelin että oletteko tosissanne; miksi he uskoisivat epäilyn sisarentytärtä. No onneksi käsikirjoittajat ovat ajan tasalla ja todistajan painokkuutta lisätään ilmoittaessa olevansa talvivaaran perijätär… Hei nyt ihan oikeasti. Vaikka jostain ihmeellisestä syystä tämä oltaisiin vielä uskottukin, niin entäs se fakta että kyseinen Lady oli juuri etsittyjen listalla valtakunnan kuninkaan murhaamisesta ja nyt ilmestyy seuraavaan paikkaan jossa kuolema korjaa taas satoa. Ja lopulta vielä Eyrien perijä luovutetaan pikkusormen haltuun tuosta vaan… Hienoa että katsojien älykkyyttä arvostetaan.

    Lopun niitin antaa Houndin ja Arryn ilmestyminen portille. Täytyy sanoa että hyväuskoisuudelle ei näy loppua Eyrien alueella, kun tuntemattomat voivat tulla sanomaan olevansa ketä tahansa ja se uskotaan heti ”Olen Hurtta ja vieressä oleva pojan näköinen kaveri on talvivaaran tyttö”. Sitäpaitsi Hurtta tuskin oli niin hyvässä huudossa Eyriessä (tai oikein missään, jos ajattelee että velipoika kuitenkin teurasti surutta kansaa sodan aikana) että sitä julkisesti portilla uskaltaisi mainostaa ilman toivetta nuolisateesta. Todennäköisesti seuraavaksi nämä kaksi matkaavat jo muualla. Eihän toki Eyrien vartijoilla tule mieleen tutkia asiaa enempää, tai edes ilmoittaa asiasta kenellekään. Ristiriitaista logiikkaa.

  2. Saatoin jälkikäteen ajateltuna olla vähän liian lempeä jaksoa arvioidessani. Pahimmat mokat olivat mielestäni Littlefingerin täydellinen suunnitelman puute Sansan todistusta kohtaan sekä Arya & Hound, jos/kun kaksikko päästetään vapaasti liukenemaan Eyrien porteilta. Itse pääateria, taistelu, oli vastoin ensireaktiotani huonosti ohjattu (liian nopeat leikkaukset, lähikuvat jaloista plus täydellinen taktisen realismin puute) ja näytti typerältä Oberynin akrobatioiden takia. Plussalle se pääsee lopetuksen alkukantaisen, raa’an järkytyksen ansiosta, joka onnistuttiin mielestäni varsin hyvin välittämään.

  3. Itse en niin brutaalia meininkiä kaipaa. Onneksi sarjassa ei joka hetki tarvitse verta esitellä… Onhan kirjakin osassa kohtaa brutaali, mutta se ei ole sen itsetarkoitus… Mitenköhän sarjan tekijät ovat onnistuneetkin saaman ekan kauden noinkin hyväksi ja sitä seuraavat kaudet materiaaliin verrattuna noinkin heikoiksi. Muistan että kakkostakin seurasin vielä ilman suurempia vatsaväänteitä, mutta nyt kolmosen aikana nämä ylimääräiset käsikirjoittajien ideat ovat lähes poikkeuksetta kliseisiä, järjettömiä tai täysin turhia.

    Tulisiko nelosessa ryhtiliike kun kirjan matskukaan ei ole ihan parasta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *